Tampereella ja Helsingissä pelattavien 2022 Jääkiekon MM-kisojen mitalikilpailu on ratkennut. Voittajaksi valittiin Pauli Marosen suunnittelema mitali, jonka etusivun kuva-aiheena on Tampereen uusi Kansi Arena, mitalin takasivua koristaa tyylitelty jääkiekkoilija.
2022 Jääkiekon MM-kisojen palkintomitalista avattiin kaikille avoin suunnittelukilpailu tammikuussa. Kilpailu herätti laajaa kiinnostusta, ja mitaliehdotuksia saatiin yhteensä noin 70. Kilpailu oli aidosti kansainvälinen, sillä ehdotuksia tuli Suomesta, Virosta, Isosta-Britanniasta, Uudesta-Seelannista, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Kanadasta, Slovakiasta, Tsekistä, Indonesiasta ja Italiasta.
Voittajaksi valittiin kemiläisen Pauli Marosen työ. Marosen suunnittelemassa mitalissa vaikuttivat erityisesti mitalin uniikki muotoilu sekä vahvat viittaukset itse lajiin. Mitalin kuva-aiheena on Tampereen uusi areena, joka valmistuu joulukuussa ja toimii 2022 Jääkiekon MM-kisojen pääareenana.
Maronen ilahtui voitostaan ja kertoo idean mitalin suunnitteluun lähteneen liikkeelle tulevien kotikisojen päänäyttämön, Tampereen Kansi Arenan, muodoista.
”Tavallisen pyöreän mitalin muodon sijaan halusin myös tehdä jotain erikoisempaa, siitä syntyi mitalin kahdeksankulmainen muoto”, Maronen kertoo.
Palkintomitaleiden suunnittelukilpailussa valintaa oli tekemässä kilpailuraati, jonka puheenjohtajana toimi Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola.
”Tampere on pitkästä aikaa jääkiekon MM-kisojen isäntäkaupunki ja kisat pelataan upouudella areenalla. Tampereen Kansi Arena on sekä kotimaassa että kansainvälisesti niin merkittävä asia, että on hienoa, että se on mitalissa mukana”, Kummola sanoo.
Pauli Marosen suunnittelemasta mitalista painokelpoinen kuva: https://2022iihfwm.emmi.fi/l/RvWKXHxRnS-s
2022 Jääkiekon MM-kisat Suomessa - faktaa
2022 Jääkiekon MM-kisojen palkintomitalista avattiin kaikille avoin suunnittelukilpailu tammikuussa. Kilpailu herätti laajaa kiinnostusta, ja mitaliehdotuksia saatiin yhteensä noin 70. Kilpailu oli aidosti kansainvälinen, sillä ehdotuksia tuli Suomesta, Virosta, Isosta-Britanniasta, Uudesta-Seelannista, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Kanadasta, Slovakiasta, Tsekistä, Indonesiasta ja Italiasta.
Voittajaksi valittiin kemiläisen Pauli Marosen työ. Marosen suunnittelemassa mitalissa vaikuttivat erityisesti mitalin uniikki muotoilu sekä vahvat viittaukset itse lajiin. Mitalin kuva-aiheena on Tampereen uusi areena, joka valmistuu joulukuussa ja toimii 2022 Jääkiekon MM-kisojen pääareenana.
Maronen ilahtui voitostaan ja kertoo idean mitalin suunnitteluun lähteneen liikkeelle tulevien kotikisojen päänäyttämön, Tampereen Kansi Arenan, muodoista.
”Tavallisen pyöreän mitalin muodon sijaan halusin myös tehdä jotain erikoisempaa, siitä syntyi mitalin kahdeksankulmainen muoto”, Maronen kertoo.
Palkintomitaleiden suunnittelukilpailussa valintaa oli tekemässä kilpailuraati, jonka puheenjohtajana toimi Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola.
”Tampere on pitkästä aikaa jääkiekon MM-kisojen isäntäkaupunki ja kisat pelataan upouudella areenalla. Tampereen Kansi Arena on sekä kotimaassa että kansainvälisesti niin merkittävä asia, että on hienoa, että se on mitalissa mukana”, Kummola sanoo.
Pauli Marosen suunnittelemasta mitalista painokelpoinen kuva: https://2022iihfwm.emmi.fi/l/RvWKXHxRnS-s
2022 Jääkiekon MM-kisat Suomessa - faktaa
- Kisat järjestetään 13.−29.5.2022 Tampereella ja Helsingissä
- Kisoissa pelaa 16 joukkuetta
- Otteluita pelataan kaikkiaan 64 kappaletta, kullakin joukkueella on seitsemän alkusarjaottelua
- Helsingin lohkossa alkusarjansa pelaavat Kanada, Venäjän olympiakomitean joukkue, Saksa, Sveitsi, Slovakia, Tanska, Kazakstan ja Italia
- Tampereen lohkossa alkusarjansa pelaavat Suomi, USA, Tsekki, Ruotsi, Latvia, Norja, Valko-Venäjä sekä Iso-Britannia
- Neljännesfinaalit pelataan Tampereella ja Helsingissä
- Semifinaalit sekä finaali- ja pronssiottelut järjestetään Tampereella
- Kisakatsomoihin odotetaan puolta miljoonaa kisavierasta
- Miesten jääkiekon MM-kisoilla oli vuonna 2019 yhteenlaskettuna yli 1,6 miljardia katsojaa