Suomen menestys kansainvälisessä jääkiekossa ei ole ainut syy miksi Suomi julistettiin maailman onnellisimmaksi maaksi kuudetta kertaa peräkkäin. Mutta toki jäällä ovat menossa parhaimmat ajat.
 
Suomen tulee varmasti olemaan vaikea ylittää vuoden 2022 saavutuksia. Suomalaiset saivat ensimmäisen jääkiekon olympiakultansa Pekingin olympialaisissa helmikuussa. Joukkue sai lisäksi myöhemmin keväällä valmentaja Jukka Jalosen johdolla kultaa Tampereella, Jääkiekon MM-kisoissa.
 
Suomi on voittanut maailmanmestaruuden neljä kertaa. Viime vuoden lisäksi kultaa tuli vuosina 1995, 2011 ja 2019. Yhdessä Latvian Riian kanssa isännöimissä vuoden 2023 Jääkiekon MM-kisoissa, Suomella on mahdollisuus saavuttaa mestaruus toisen kerran peräkkäin Tampereella.

Tässä kohtaa onkin hyvä luoda katse muutamiin parhaimpiin Suomi-hetkiin aiemmissa Jääkiekon MM-kisoissa.

Paras hattutemppu
 
Suomalaiset rakastavat Aku Ankan sarjakuvia. Tämä intohimo sai vain enemmän pontta kun Aku Ankan veljenpoikien mukaan nimetty Tupu, Hupu ja Lupu -ketju pohjusti Suomen ensimmäisen maailmanmestaruuden vuonna 1995. Ketjussa pelasivat Ville Peltonen, Saku Koivu ja Jere Lehtinen.

Peltonen teki hattutempun 4-1 päättyneessä finaaliottelussa isäntämaa-Ruotsia vastaan. Näin 21-vuotias laitahyökkääjä HIFK:sta sementoi paikkansa Koivun ja Lehtisen rinnalla turnauksen all star -joukkueeseen. Peltonen on kaksi viime kautta valmentanut kasvattiseurassaan HIFK:ssa.

Paras maali
 
Oliko tästä koskaan mitään epäilystäkään? Parhaan maalin täytyy olla Mikael Granlundin upea ilmaveivi Bratislavassa vuonna 2011. Tällä maalilla hän aloitti maalinteon lopulta 3-0 päättyneessä semifinaaliottelussa Venäjää vastaan.

IIHF.com raportoi: “Granlund voitti puolustajat Dmitri Kalininin ja Dmitri Kulikovin Venäjän maalin takana, ja laukoi käyttäen kuuluisaa "Mike Legg -liikettä...19-vuotias HIFK:n hyökkääjä poimi kiekon mailan lapaan, samalla kiertäen maalia ja laittoi kiekon maalivahti Barulinin ohi."
 
Nykyään vastaavaa maalia näkee enemmän. Esimerkiksi Columbus Blue Jacketsin Kent Johnson ja Nela Lopusova Slovakina naisten maajoukkueessa tekivät vastaavan maalin aiemmin tänä vuonna. Vuonna 2011 ilmaveivi oli harvinaisempi.
 
Paras maalivahti 
 
Vanhan liiton jääkiekkofanit suhtautuvat nostalgisesti Jarmo Myllyksen nollapeliin (3-0) Tshekkiä vastaan vuoden 1995 semifinaaleissa. Tämä oli ex-NHL -pelaajan toinen pudotuspelien nollapeli. Hän torjui myös neljännesvälierässä Ranska-pelissä nollapelin.
 
Mutta odottakaas! Parhaan maalivahdin palkinto menee kuitenkin Petri Vehaselle vuoden 2011 3-0 päättyneestä Venäjä-pelistä. Vehanen piti ovensa säpissä 30 laukauksen edessä. Näistä 17 tuli kolmannessa erässä, kun venäläiset yrittivät raivoisasti maalia. Vehanen pysäytti Alexander Ovechkinin seitsemän kertaa.

Se pohjusti Suomen 6-1 voittoa kultamitali-pelissä Ruotsia vastaan.  Tämä on myös yksi lisäsyy siihen, että Vehasen pelinumero 35, on jäädytetty kasvattajaseuransa, Rauman Lukon toimesta vuonna 2019.
 
Paras turnauksen juniori
 
Kaapo Kakolla oli jo valmiiksi meneillään maaginen vuosi 2019 kun hän saapui Kosicen, Slovakiaan ensimmäisiin aikuisten Jääkiekon MM-kisoihin. Tammikuussa, Turun palloseuran 18-vuotias pelaaja oli laukonut Suomen 3-2 voittoon Yhdysvalloista ja samalla maailmanmestaruuteen nuorten MM-kisoissa Vancouverissa.

Kakko – vuoden 2019 Liigan tulokas  – häikäisi kuudella alkusarjan maalillaan. Slovakia-ottelussa hän teki hattutempun. Ottelu päättyi 4-2.
 
Paras puolustaja
 
Viime vuonna, Mikko Lehtonen valittiin Jääkiekon MM-kisojen parhaaksi puolustajaksi, ensimmäisenä suomalaisena sellaisessa turnauksessa, jonka Suomi voitti. Fiksu, turkulaissyntyinen puolustaja teki turnauksessa kaksi maalia ja syötti kymmenen. 

Lehtonen – myös olympiamitalisti Pekingistä – astui esiin kun eniten tarvittiin. Tampereen finaalissa hän syötti molemmat Mikael Granlundin ylivoimamaalit, kun Suomi voitti Kanadan jatkoajalla 4-3.

 Paras kulttuuriviittaus
 
Jos olet lukenut Tove Janssonin Muumi-kirjoja tai katsonut Muumi-animaatiosarjoja lapsena tai lastesi kanssa, olet nähnyt alkuperäisen inspiraation Marko Anttilan lempinimen takana.

Kokenut hyökkääjä Anttila, 203 cm ja 104 kiloa, on saanut lempinimen Mörkö. Tämä kookas ja ehkä hieman pahaenteinen Janssonin luoma hahmo jäädyttää maan missä ikinä liikkuukaan.

Anttilalla on selkeästi mieltymys isoihin pudotuspelimaaleihin. Hän on olympiakultamitalisti ja kaksinkertainen maailmanmestari ja todella tietää miten jäädyttää vastustajan maalivahdit.
 
Paras jatkoaikavoittaja 
 
Ihan joka päivä ei sama pelaaja tee kultaista maalia joukkueelleen, ja voita sekä olympiakultaa että maailmanmestaruutta samana vuonna.

Sakari Mannisella oli tämä ilo Tampereella 29. toukokuuta. Oululaislähtöinen Manninen teki salamamaalin Mikael Granlundin pohjustuksesta finaalin jatkoerässä. Maali särki kanadalaisten sydämet ja villiinnytti Nokia Arenan 11 500 katsojaa.

Vertailun vuoksi, Ruotsin 4-0 voitto Tshekistä finaalissa vuonna 2006 Riiassa oli historiallisesti ennenkokematon mutta vähemmän dramaattinen. Suomalaisilla ei todellakaan ole vuoden 2023 Jääkiekon MM-kisoissa helppo tehtävä.