IIHF ja Suomen kisaorganisaatio pitivät tiedotustilaisuuden
Kirjoittaja: Organisaatio|28 TOUKO 2022
Vasemmalta oikealle: Petr Briza, Luc Tardif, Harri Nummela ja Heikki Hietanen.
photo: Andre Ringuette / HHOF-IIHF Images
share

2022 Jääkiekon MM-kisojen toiseksi viimeisenä päivänä IIHF piti vuosittaisen lehdistötilaisuutensa yhdessä kisaorganisaation kanssa. Lehdistötilaisuus alkoi noin 80 minuuttia ennen Suomen ja USA:n semifinaali-ottelua. Tämän vuoden osallistujat olivat IIHF:n puheenjohtaja Luc Tardif, IIHF:n vanhempi varapuheenjohtaja Petr Briza, Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela, ja 2022 Jääkiekon MM-kisaorganisaation pääsihteeri Heikki Hietanen.
 
”Yhteenvetona voisin tässä kohtaa todeta, että Suomen jääkiekkoliitolla sekä MM-kisaorganisaatiolla on positiiviset tuntemukset, koska meneillään oleva turnaus pystyttiin toteuttamaan ilman katsojiin liittyviä rajoituksia,” Nummela kertoi. ”Saimme vasta kaksi tai kolme kuukautta sitten tietää, että voidaan pelata ’normaalit’ MM-kisat.”


”Olemme saaneet oikein hyvää palautetta joukkueilta, jotka ovat turnauksen tärkein tekijä,” Hietanen sanoi. ”Meillä on myös ollut paljon väkeä katsomoissa, ja hyvä ilmapiiri kestävällä tavalla.”
 
Tardif aloitti kehumalla erinomaista kisaorganisaatiota, erityisesti sen valossa, että ilmeni tarve siirtää kisat entiseltä Hartwall Areenalta vanhempaan Helsingin jäähalliin.
”Vaikka pitää paikkansa, että kaikki ei ole vielä palautunut normaaliksi, suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti, ja tämä turnaus on askel siihen suuntaan”, sanoi Tardif. ”Ja olemme todella tyytyväisiä, että palaamme tänne ensi vuonna.”

”Haluaisin ilmaista kiitollisuuteni kisaorganisaatiolle kisapaikan sijannin vaihtumiseen liittyvän tilanteen hoitamisesta vain kuukautta ennen turnauksen alkua,” Sanoi Briza, joka johti Helsingin ryhmän direktoraattia. ”Joukkueet pitivät areenasta, joka on rakennettu vuonna 1966 – siellä tuoksuu jääkiekolta. Meillä oli joitakin haasteita, mutta kaikki tekivät yhteistyötä. Rakennuksessa syttyneen tulipalon tiimoilta haluaisin kiittää Helsingin palolaitosta ja kisaorganisaatiota, jotka hoitivat tilanteen hyvin nopeasti.”
 
Ensimmäinen kysymys lehdistöltä liittyi Venäjän ja Valko-Venäjän turnaukseen palaamisen ajankohtaan, sillä hiljattain on saatu tieto, että ne eivät tule osallistumaan vuoden 2023 kisoihin.
”Olemme alusta asti koittaneet sopeutua tilanteeseen,” Tardif aloitti. ”Odotimme niin pitkään kuin mahdollista kilpailukiellon jatkamisen kanssa, ja toivoimme tilanteen parantumista, mutta niin ei käynyt. Juuri nyt emme voineet toimia toisin.”

Tardif jatkoi kuvaamalla logistisia haasteita, joita näiden maiden poissulkeminen aiheuttaa. Vaikutus ulottuu kaikkiin divisiooniin, mukaan lukien nousuihin ja putoamisiin, ja niiden paluu tulee aiheuttamaan samantyyppisiä haasteita. Koska ja miten näiden maiden paluu kilpailuun tulee tapahtumaan, se pitää päättää jossain vaiheessa tulevaisuudessa.
 
Puhuttaessa jääkiekon roolin kasvusta Aasiassa, Tardif kertoi olleensa aluksi epäileväinen Kiinan hallinnon sitoutumisesta pelin kehittämiseen pitkällä tähtäimellä, eikä vain Olympialaisten vuoksi, mutta hänen kokemuksensa Pekingin kisoista saivat hänet muuttamaan mielensä.
”Viimeisen kahden vuoden aikana Kiinaan on rakennetty 89 uutta jäähallia,” hän sanoi. ”Talviolympialaisten aikaan he panostivat talviurheiluun todella paljon, erityisesti jääkiekkoon.”

Hän mainitsi myös Kiinan ehdotuksen isännöidä IIHF:n naisten jääkiekon maailmanmestaruuden 1. divisioonan A-ryhmää kolmen vuoden ajan sellaisella taloudellisella panostuksella ja infrastruktuurilla, joka ei olisi mahdollista missään muualla, kuin 18 000-paikkaisella areenalla Shenzhenissa. Myös Kiinan ja Japanin välisen naisten pelin katsojaluvut vaikuttivat, peliä katsoi Kiinassa 89 miljoonaa ihmistä.
”Jos edes muutama prosentti noista ihmisistä alkaa seurata jääkiekkoa, se olisi mahtavaa,” sanoi Tardif. ”Jääkiekolla on Aasiassa hyvä tulevaisuus. Siellä väkiluku on sellainen, että meidän pitää keskittyä heihin, jos todella haluamme tehdä tästä lajista kansainvälisen.”

Toimittajat kysyivät myös mahdollisuudesta järjestää maailmanmestaruuskisat Pohjois-Amerikassa, jossa kisat on viimeksi järjestetty Quebec Cityssä ja Halifaxissa Kanadassa vuonna 2008.
”Mielestäni siellä on hyvät suhteet Kanadan jääkiekkoliitolla, Yhdysvaltain jääkiekkoliitolla ja NHL:llä, ja olen ymmärtänyt että he eivät halua luoda kilpa-asetelmaa maailmanmestaruuskisoille ja Stanley Cupin playoff -peleille,” sanoi Tardif. Hän huomautti myös, että IIHF ei ole saanut hakemusta Pohjois-Amerikasta sitten vuoden 2008. ”He eivät tee sitä koska se ei toimi, se oli menestys vuonna 2008, mutta he haluavat olla sitoutuneempia muihin kilpailuihin.”
 
Briza lisäsi, että hankaluuksia tuottaa eurooppalaisten fanien matkustaminen, sekä eurooppalaiset aikavyöhykkeet ja kisojen televisiointi Euroopassa. ”Katsojaluvut ovat paremmat eurooppalaisilla aikavyöhykkeillä, ja tosi monet fanit matkustavat. Se on aivan erityinen ilmapiiri,” Briza sanoi. Tardif mainitsi Kanadan jääkiekkoliiton omistautumisen junior-tason sekä naisten maailmanmestaruuskisoille, sekä vastaavat keskustelut joita on käyty alle 18-vuotaiden maailmanmestaruuskisoista.

Paneeli käänsi tämän jälkeen huomion ensi vuoden maailmanmestaruuskisoihin, joita tulevat isännöimään yhteistyössä Suomessa Tampere ja Latviassa Riika. Paneeli kertoi haasteista, joita ilmeni, kun Pietarille ja Venäjälle piti nopealla aikataululla löytää korvaava isäntäkaupunki. Kahden viimeisimmän turnauksen isäntäkaupungit olivat järkevin vaihtoehto, sillä tarvittava infrastruktuuri ja henkilöstö löytyy jo valmiiksi. Tardif mainitsi, että haluttiin myös palkita Latvian sopeutuminen viime vuoden turnaukseen, sillä Latvia isännöi tuolloin yksin, ja joutui rakentamaan toisen areenan, kun alkuperäinen tarkoitus oli ollut isännöidä yhdessä Valko-Venäjän kanssa. Lisäksi Latvia järjesti kisat lähes kokonaan ilman lipputuloja.
 
”Maailmanmestaruuskisojen järjestäminen yhdessätoista kuukaudessa (neljän vuoden sijaan) ei ole helppoa, mutta teimme läksymme ja saimme rohkaisua IIHF:ltä, ja meillä on jo niin paljon valmiina. Sen takia päätimme hakea vuoden 2023 kisoja,” sanoi Nummela.
 
Tämän vuoden turnausta on jäljellä vielä kaksi päivää, mutta Hietanen, joka tulee olemaan kisaorganisaatiossa mukana myös ensi vuonna, sanoi: ”Maanantaina aloitetaan työskentely 2023 maailmanmestaruuskisojen eteen yhteistyössä Latvialaisten ystäviemme kanssa.”